Bolognan julistuksessa, jonka 29 Euroopan maan opetusministerit allekirjoittivat Bolognassa, Italiassa kesäkuussa 1999, allekirjoittaneet maat sitoutuivat yhdenmukaistamaan korkeakoulujensa koulutus- ja tutkinto-ohjelmia. Päämääränä on yhteismitallisuuden aikaansaaminen korkeakouluopetuksessa Euroopan sisällä. Tämän seurauksena tutkintoihin olisi paljon helpompaa sisällyttää opintojaksoja muista korkeakouluista, jopa toisista maista. Bolognan julistukseen on sittemmin liittynyt mukaan myös EU:n ulkopuolisia maita, ja osallisena on jo n. 40 maata, myös esim. Venäjä, Ukraina ja Serbia.
TKK:lla Bolognan prosessi käynnisti tutkinnonuudistuksen. Uusien tutkintovaatimusten mukainen opetus aloitetaan syksyllä 2005. Siihen kuuluu mm. erilainen opintopisteytysjärjestelmä kuin vanhassa. Uudessa tutkintojärjestelmässä on myös uusi välitutkinto, tekniikan kandidaatti. Kuitenkin tarkoituksena on, että kukaan ei jäisi tähän välitutkintoon, vaan kaikki lukisivat diplomi-insinööriksi asti, joka vastaa maisterintutkintoa, kansainvälisesti Masters-tutkintoa.
TKK:n lähivuosien strategiassa tutkinnonuudistuksella ja Bolognan prosessilla tulee olemaan erittäin suuri merkitys, ja Bolognan prosessilla saattaa olla hyvinkin laajakantoiset vaikutukset korkeakoulusektoriin koko EU:ssa sekä muissa Bolognan prosessiin osallistuvissa maissa.
Myös TKK:n toiminnalle ja tulevaisuuden strategialle Bolognan prosessilla saattaa olla arvaamattoman kauaskantoinen merkitys. Bolognan prosessin yksi seuraus tulee nimittäin olemaan, että Eurooppaan käytännössä muodostuu korkeakoulutuksen sisämarkkinat. Tässä haluttuihin tiedekorkeakouluihin ja koulutusohjelmiin haetaan koko Euroopan alueelta ja todennäköisesti myös muista maanosista.
Kaikille korkeakouluille tulee valtavat paineet luoda kysyttyjä koulutusohjelmia ja –suuntauksia. Esim. TKK:n osalta puunjalostuksen koulutusohjelmiin saattaa tulla kasvavaa kysyntää koko Euroopan alueelta. Muihinkin TKK:n koulutusohjelmiin, jotka ovat saaneet hyvää mainetta, tulee kohdistumaan kasvavaa kysyntää.
Tämän myötä korostuu myös tiedekorkeakoulujen keskinäinen kilpailu, ja esim. viime vuosina nähtyjen maailmanlaajuisten rankkausten merkitys tulee kasvamaan: myös Euroopan sisällä tullaan näkemään yhä enemmän rankinglistoja. Esim. The Times-lehden rankinglistalla hiljattain, TKK sijoittui 200 parhaan korkeakoulun joukkoon maailmanlaajuisesti (Harvard vei ykkössijan), mutta jonkin verran molempien johtavien ruotsalaisten kollegoiden, KTH:n ja Chalmersin jälkeen. Tällä voi olla merkitystä, jos esim. halutaan markkinoida omia koulutusohjelmia Baltian maissa.
Keskinäinen kilpailu tulee kovenemaan sekä suomalaisten tiedekorkeakoulujen kesken että euroopanlaajuisesti. Suomessa mahdollisuus periä ulkomaalaisilta opiskelijoilta lukukausimaksuja tulee myös nousemaan yhä ajankohtaisemmaksi kysymykseksi.
Kirjaston osalta erityinen haaste tulee olemaan, että on hankittava opintokirjallisuutta, sekä vanhaa että uutta, tutkintojärjestelmää varten. Myös tiedonhaun opetuksen on tarkoitus ulottaa kaikkien tutkintojen osaksi. Kirjasto haluaa osaltaan vahvistaa TKK:n kilpailuasemaa, tulee tässä olemaan aloitteellinen ja tulee tekemään yhteistyötä muiden TKK:n yksikköjen kanssa.