Kirjasto on kaikkien muiden TKK:n yksiköiden tavoin jättänyt korkeakoulun ylimmälle johdolle selvityksen rakenteellisesta kehittämisestä. Tämä on osa työtä, jolla TKK pyrkii turvaamaan toimintaedellytyksensä tulevaisuudessa ja mahdollistamaan strategiansa mukaisen tavoitteensa eli pääsyn eurooppalaiseksi tekniikan alan huippuyliopistoksi. Selvityksessä piti miettiä tulevaisuutta vuoteen 2020 ja luoda tarkemmat suunnitelmat vuoteen 2010 asti.

Kirjaston näkemässä tulevaisuudessa asiakkaiden ja TKK:n vaateet kasvavat rahoituksen pysyessä tiukkana. Monitieteisyys sekä uudet tieteenalat korkeakoulussa edellyttävät yhä laajempia lehti- ja aineistovalikoimia. Kirjaston palveluilta odotetaan nopeutta ja helppokäyttöisyyttä. Lisäksi niiden pitää olla käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Toistaalta kirjaston osaamista myös arvostetaan. Yhä yltyvässä tiedon tulvassa se koetaan hyväksi avuksi relevantin tiedon löytämisessä. Kirjaston kokemus tietokantojen rakentamisessa ja ylläpidossa tunnustetaan ja sitä halutaan hyödyntää. Sille tarjotaan uusia rooleja ja tehtäviä opetuksen ja julkaisemisen apuna.

Valtion tiukkojen budjettien vuoksi korkeakoulu voi tarjota kirjastolle vain niukkuutta. Elinkeinoelämän ja tieteellisen tiedonvälityksen muutokset vähentävät edelleen kirjaston maksupalveluasiakkaiden määrää, joten myös maksupalvelutulot putoavat. Kirjaston menot kuitenkin kasvavat tasaista tahtia. Siksi kirjaston on tarkkaan mietittävä palvelu- ja aineistotarjontansa laajuus ja laatu.

Toiminnan tehostuminen sekä uudet palvelut ja toiminnot edellyttävät kirjaston henkilökunnan osaamisen jatkuvaa lisäämistä. Uusin tekniikka on kyettävä nopeasti hyödyntämään rutiinityön vähentämiseksi. Taitojen on riitettävä etsittäessä vastauksia tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden tiedontarpeisiin. Monikulttuurisuuden kasvu asettaa omat vaatimuksensa virkailijoiden kielitaidolle ja kulttuurien ymmärtämiselle. Kuitenkin tämä kaikki pitää tehdä seuraavan kymmenen vuoden aikana nykyisellä henkilökunnalla. Pääosa kirjaston väestä on perinteisen kirjastotyön koulutuksen saaneita, siksi uusien työtapojen omaksuminen vaatii aikansa. Eläkeikää lähestyvät henkilöt joutuvat viimeisinä työvuosinaan jatkuvan kouluttautumisen oravanpyörään. Kun he jäävät eläkkeelle, he vievät mukanaan paljon tietotaitoa ja ammattiosaamista. Heidän tilalleen on vaikea rekrytoida uusia taitajia, sillä kirjaston kilpailukyky työmarkkinoilla ei ole kehuttava.

Yksi keskeisiä kirjaston tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä on tieteellisessä tiedonvaihdossa tapahtuvat muutokset. Tieteellisten lehtien kustantaminen on hyvin keskittynyttä. Lehtien hinnat nousevat keskimäärin kymmenen prosenttia vuodessa. Elektroniset lehdet ostetaan isoina ja kalliina paketteina. Tätä kehitystä hillitsemään on noussut niin sanottu open access -liike. Siinä olennaisinta on se, että tutkijat säilyttävät tekemiensä artikkelien tekijänoikeudet itsellään. Tutkimukset julkaistaan vapaasti verkossa saatavissa olevissa vertaisarvioiduissa lehdissä tai tutkijan omassa tai yliopiston yhteisessä elektronisessa julkaisuarkistossa. Minkä suunnan tulevaisuus ottaa, on vielä arvailujen varassa.

On tulevaisuus mikä tahansa, kirjastomme ehdoton ydintehtävä on tekniikan ja sen lähialojen tietoaineiston hankinta, järjestäminen ja käyttöönanto. Tätä päätehtävää tukevia toimintoja ovat tietopalvelu, tiedon haun neuvonta ja opastus sekä informaatiolukutaidon opetus. Ydintehtävässä hankittua osaamista voidaan myös soveltaa korkeakoulua hyödyttävästi muissa kirjastolle osoitetuissa tehtävissä. Näitä ovat esimerkiksi tietokantojen ylläpito ja TKK:n oman julkaisutoiminnan avustaminen. Kirjaston rakennusta taas voidaan hyödyntää opiskelun tukemisessa (lukutilat, laitteet ja aineistot) sekä arkistotilana (TKK:n julkaisutoiminta, diplomityöt, elektroninen julkaisutoiminta).

Kirjaston keskeisin tavoite on antaa tarjolle laadukkaat kokoelmat ja asiakkaille taidot käyttää niitä. Kirjasto haluaa myös hoitaa muut sille annetut tehtävät mahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaasti. Huippuyliopistolla on poikkeuksetta myös huippukirjasto.

ARI MUHONEN