XII NORD I & D Knowledge and Change

Irma Green

 

Kokouksessa oli kaksi rinnakkaisohjelmaa. Ensimmäisen aiheina olivat Information literacy and education, Scientific publications – information retrieval, Information literacy and e-learning, Knowledge sharing – the role of the information professional, Knowledge sharing – corporate knowledge ja Knowledge management in organizations. Toisen rinnakkaisohjelman aiheina olivat Knowledge organisation and information retrieval, The value of information and information services, The roles of information professionals, Knowledge organisation – concepts and terminology ja Statistical methods and analyses.		Kuva: Pirkko Taskinen
Itse osallistuin enimmäkseen ensimmäisen ohjelman esitelmien kuunteluun, koska ne tuntuivat liittyvän läheisemmin omaan työhöni, vaikka toisessa ohjelmassakin vaikutti olevan monia mielenkiintoisia esitelmiä. Konferenssin esitelmät jaettiin kuitenkin kirjana, joten niihin kaikkiin on mahdollista tutustua. Kirjaa voivat kaikki halukkaat lainata minulta.

Keynote puhujien esitelmien aiheet olivat seuraavat:

Konsultti Margareta Nelke, Ruotsista: Information Competence or Infotainment – where are we heading?

Professori Marianne Lykke Nielsen, Tanskasta: Conceptual tools supporting information retrieval and sharing.

Konsultti Michael Karvø, Tanskasta: New roles for the information specialist – Five different pictures about our digital society.

Apulaisprofessori Kenneth Mølbjerg Jørgensen, Tanskasta: Dimensions of Reality – Understanding Knowledge and Knowledge work.

 

		Konferenssin lopuksi oli paneelikeskustelu tietoammattilaisten tulevaisuuden näkymistä.
Kuva: Pirkko Taskinen

Konferenssissa puhuttiin tietotekniikan aiheuttamista muutoksista tiedon tuottamiseen, jakeluun, löytyvyyteen ja käyttöön sekä muutoksen vaikutuksista tietoammattilaisiin aivan samoin kuin mekin olemme omissa strategia-, toimintasuunnitelma- ja kehittämisprojektipalavereissamme puhuneet. Puhuttiin myös asiakkaiden muuttumisesta kärsimättömiksi, jotka odottavat saavansa tiedon heti ilman vaivaa mieluiten elektronisessa muodossa. Kaikki tämä edellyttää meiltä tietoammatilaisilta jatkuvaa mukautumista uusin haasteisiin ja halua sekä kykyä oppia uusia taitoja, mikä ei ole meille mitään uutta.

Aalborgin kaupunki järjesti vastaanoton Elissa ja Alvar Aallon sekä Jean-Jacques Baruëlin suunnittelemassa Nordjyllans Kunstmuseumissa, jossa oli esillä tanskalaista ja muun maalaista nykytaidetta. Me Tietopalveluseuran matkalle osallistujat emme olleet älynneet ilmoittautua konferenssi-illalliselle emmekä ruokailuun, koska niille halukkuutta oli tiedusteltu konferenssihotelliin majoittumisen yhteydessä. Viralliseen järjestelykomiteaan kuuluvatkin olivat jäädä pois illalliselta, mutta onnistuivat sitten jälki-ilmoittautumaan.

Tietopalveluseuran matkanjärjestäjä oli varannut meille majoittumisen keskikaupungilla sijaitsevaan hotelliin lähelle iltarientoja ja ostoskatuja. Ostoksille tosin ei ollut paljon asiaa, koska kaupat suljettiin jo puoli kuuden maissa. Heti ensimmäisenä iltana ajattelimme lähteä syömään tanskalaisia voileipiä, ja löysimmekin ravintolan, jonka listalla näytti niitä olevan. Voileivät olivat valtavan kokoisia ilmeisesti tanskalaisen voileivän kansainvälisiä nykyversioita, aitoja emme onnistuneet mielestämme saamaan ollenkaan koko matkan aikana.

Aalborg vaikutti viehättävältä keskiaikaiselta suunnilleen Turun kokoiselta kaupungilta, jossa olisi ollut varmasti paljon nähtävää, erilaisia kulttuuritapahtumia ja mielenkiintoisen näköisiä vaateliikkeitä. Jotkut haaveilivatkin lomamatkasta sinne keskenkasvuisten tyttäriensä kanssa.

Seuraava kokous pidetään Ruotsissa kolmen vuoden kuluttua 2007, mutta paikkakunta ei ole vielä selvillä.